Sori vaan, tämä teksti tulee todella myöhässä. Irlannista tultiin jo kohta kaksi viikkoa sitten, joten kirjoitan edellisistä viikoista hiukan takautuvasti... Syynä on tietokoneongelmat, jotka yhä jatkuvat, joten tämäkin teksti kirjoitetaan äidin kotikoneelta (samasta syystä kuvat lisätään jälkikäteen).
Tosiaan Anninan reissun aikaan sunnuntaina Irlantiin saapui rakas ystävä Minna, joka jatkaa sitten seuraavat kolme kuukautta meidän tilallamme sairaalassa. Minnan ensimmäiselle viikonlopulle kävimme Elainen kotiseuduilla, Tipperaryn kreivikunnassa, jonka pääkaupunki on pienehkö Thurles (Thöör-les), jonka kautta mentiin esimerkiksi Traleehen aikoinaan. Konnareilla oli vaikeuksia ymmärtää meikäläisen lausumana kaupunkia, kun ihan loogisestihan se lausuttaisiin thörls :P
Lauantaina, lähtöpäivänä keli oli upea, joten se oli hieman harmi viettää autossa... Muutenkin keli oli ollut huippua jo vähän aikaa, joten ajatuksena oli päästä jatkamaan tätä loppukevään fiilistä suoraan Suomen suveen. Elainen koti oli varsin mukava, joskin jo kaksikerroksisuuteen tottuneena hiukan erikonen. Ruuan ja kasvissyönnin ihmettelyn jälkeen seurattiin telkkarista isoa rugby-ottelua Munster vs. Leinster, jossa ilmeisesti Munsterin (johon myös Tipp kuului) oli selkeästi voitettava. Toisin kävi, ja Leinster vei selkeästi koko ottelun, joka ainakin omasta mielestä oli paremmalla tasolla kuin esim. aiemman Six nations-pelit. Liekö aina maaotteluiden ongelma. Illasta kuokittiin Elainen tuttavan 21-vuotissynttärit, jotka osoittautuivat melko isoiksi, jonkinlaisessa baarissa pidetyiksi pippaloiksi, joissa oli mukava tunnelma, tanssia, naposteltavaa ja (maksulliset) juotavat.
Sunnuntaina oli luvassa viikonlopun päätapahtuma, eli hurling-matsi. Kyseessähän on gaelilaisiin lajeihin kuuluva paikallinen erikoisuus, joka on suosittua erityisesti Tipperaryssa ja Kilkennyssä, jotka ykkösliigan finaalin sitten pelasivatkin. Säännöt ovat jokseenkin samanlaiset kuin futiksessa (siinä oikeassa, eli gaelilaisessa), eli palloa pitää pompauttaa kolmen askeleen jälkeen, sitä saa heittää tai potkaista, ja maaleja on kaksi, toinen riman alla ja toinen päällä. Erona taas on se, että tätä peliä pelataan mailoilla ja pesistä muistuttavalla pallolla. Palloa lyödään järjettömiä etäisyyksiä omasta kädestä heitettynä ja yritetään hakata pallo pois vastustajan käsistä. Suojiahan tässä ei ole kuin jäkiskypäriä muistuttavat suojaimet, esim. hanskathan ovat täysin turhia. Ensimmäisessä pelissä (täälläkin kakkos- ja ykkös-liigain finaalit) pelasi Monaghan ja Offaly, ja Tullamoren pojat veivät pelin. Toiseen peliin saatiin varsin huikea tunnelma, ja ottelu oli todella tiukka Tipperaryn hävitessä vasta viimeisillä minuuteilla. Peli oli itsessään kuitenkin niin huippu, että matkamuistoiksi lähti molemmille, minulle ja Ollille, hurling-mailat Suomen ensimmäisen joukkueen perustamiseen.
Maanantaina oli aika vähän enemmän turisti-hommien. Sunnuntaina oli käyty tutustumassa suunnilleen Elainen takapihalla olevaan minilinnaan, jota vihaiset vartijalehmät suojelivat. Linnan historia on ilmeisesti varsin huonosti tiedossa, mutta itse tykkäsin hiukan autenttisemmasta fiiliksestä ei-kunnostetussa rakennuksessa. Maanantaina käytiin kahdessa luostarissa, joista Holy cross oli se vähemmän tunnettu, ja Rock at Cashel, joka on ilmeisesti Tipperaryn SE nähtävyys. Varsinkin Rock oli todella vakuuttavan näköinen, kukkulalle rakennettu luostari, josta oli huiput näkymät myös alaspäin. Kivutessa tuli hieman Saksan linnat mieleen, alaspäin kun on aina helpompi puolustaa...
Seuraava teksti onkin sitten toisiksi viimeinen ja kertoo viimeisestä viikosta. Yritän saada sen tässä lähiaikoina valmiiksi, toivottavasti jopa omalla koneella!
torstai 21. toukokuuta 2009
perjantai 1. toukokuuta 2009
Terveisiä Suomesta
Viikko kirii jo loppuaan, ja viime viikonlopusta pitäisi kertoa. Täällä on riittänyt vilinää kun ensin Annina tuli viime keskiviikkona viikon lomalle tänne katsomaan meitä, ja sunnuntaina Minnakin lensi saarelle. Viikot on ollut töissä hiukan lyhyitä, kun viime viikolla Anninan kunniaksi otettiin torstai ja perjantai vapaaksi, ja nyt tuleva viikonloppu on bank holiday weekend, eli maanantai on vapaa. Näitä pidennettyjä viikonloppuja siis kutsutaan bank holiday -nimellä täällä. Hassua.
Keskiviikkona suuntasimme junalla vanhaan ja paljon hypetettyyn Kilkennyyn. Annina oli odotellut lentonsa jälkeen jo useamman tunnin Dublinin juna-asemalla ja lähti mukaamme kunhan töistä pääsimme. Oli todella mukava nähdä kaipaamiaan ystäviä ja saada vähän uutta dynamiikkaa Olleksin matkakaksikkoon. Ensimmäisenä Kilkennyssä heitettiin kamat tähän mennessä varmaan parhaaseen hostelliin (Backpacker tourist hostel), josta suunnattiin vielä yksille vanhaan Kyteler's inniin. Paikassa oli upea tunnelma, eikä varmasti menoa haitannut rakkaan ystävän jälleennäkeminen...
Aamusella kierrettiin Kilkennyn mukavaa keskustaa ja käytiin shoppailemassa (sieltäkin kun löytyi Tk-Max!). Turistikohteena löydettiin puolikuuluissa Kilkennyn linna, joka ilmeisesti oli keskiaikaista perua. Paikkaa oli sittemmin rempattu muutamaan otteeseen ja joku aristokraatti oli päättänyt saattaa linnan enemmän chateau-tyyppiseksi rikkaiden huvilaksi. Paikka oli siis hieman aiemmin nähdyn Belvedier housen oloinen paikka, josta löytyi ties mitä vetäytymishuoneita (ruuansulatteluun). Tilukset paikalla olivat upeat, lääniä löytyi silminkantamattomiin. Lenkkikuumehan siinä iskee. Iltasella käytiin vielä juttelemassa muutamassa hyvässä pubissa, ja kaupungin yöelämästä jäi muutenkin hyvä kuva. Tunnelmallinen paikka kaiken kaikkiaan.
Seuraavan päivän katarsiksena käytiin kiertämässä paikalliset (historialliset) kirkot, mitkä olivat varsin vakuuttavan näköisiä. Keskustan ulkopuolella oli Irishtown, eli köyhien katolilaisten (irlantilaisten) asuinpaikka, jossa myös kuvan kirkko sijaitsi. Seuraavan katolilaisen kirkon oli puoliksi tuhonnut, kukas muukaan kuin herra Cromwell ristiretkellään. Hetkittäin tuntuu, että Cromwell tour 2009 kattaisi oikein kätevästi koko Irlannin... Kumma juttu että täällä ei oikein brittejä diggailla. Protestanttinen kirkko oli Kilkennyssäkin ihan kunnossa.
Iltapäivästä lähdettiin Dubliniin päin, ja päästiin kävelemään useampi kilometri hostellille jo ihan oikeassa sateessa. Pääsipähä Anninakin näkemään sitä autenttisinta Irlantia ;) Lauantaina näytettiin Anskulle paikkoja täällä meidän kaupungissa ja kierreltiin muutamat turistipaikat läpi. Ensimmäisenä oli huippu Bodies-näyttely (joka oli kyllä sen hintainenkin...), jossa esiteltiin ihmiskehon osasia oikeilla ruumis-malleilla. Anatomiaan pääsi vähän paremmin sisälle, niin kai se sisäänpääsymaksu pitää ottaa sijoituksena ammattiin. Myöhemmin käytiin national galleryssä, Graftonin humussa (kuva), Bewleysissä kahvilla, St. Stephen Greenillä, Porterhousessa...
Sunnuntaina oli viikonlopun päätapahtuma, eli gaelilainen jalkapallomatsi. Täällähän siis ei pelata mitään tylsiä pelejä mitä muut pelaa (paitsi rugbyä), vaan omia pelejä niin kuin gaelilaista (tästä lähin kutsun 'jalista' sokkeriksi) ja hurlingia, josta seuraavalla viikolla lisää. Oikea jalkapallo on huippulaji. Jo ensimmäisellä kerralla televisiosta nähtynä olo oli hieman surrealistinen, kun miehet potkivat ja heittelevät palloa, puolikontakti on sallittua ja päädyissä on kahdenlaiset maalit (rugby ja sokkeri) joista toisella on vahti. Päivällä oli kaksi ottelua, ykkös- ja kakkosdivisioonan finaalit, joista toisena pelinä oli huippu Kerry vs. Derry -ottelu (toki Kerryyn ihastuneena sitä kannatimme). Yleisöstä ei vaan ottanut selvää kun kannustuksena kuului pelkkä 'erry! erry!'
Sunnuntai-iltana Irlantiin eksyi myös seuraavalla viikolla apteekissa aloittava rakas ystävämme Minna, joka joutui ensimmäisen yön punkkaamaan Oisinin luona myöhäisen lennon takia. Hiukan yllätyksenä Minna pöllähti sairaalalle kahvitauolla 'hi, I'm Minna'. Alkuviikko vietettin Tullamoressa tyttöjen kiertäessä kaupungilla päivisin, kunnes Annina lähti keskiviikkona kotiin raahaten meidän ylimääräisiä tavaroita. Huh, eihän tässä itselläkään ole kuin reilu viikko jäljellä... Noh, huomenna Elainen syntysijoille, Tipperaryyn.
Keskiviikkona suuntasimme junalla vanhaan ja paljon hypetettyyn Kilkennyyn. Annina oli odotellut lentonsa jälkeen jo useamman tunnin Dublinin juna-asemalla ja lähti mukaamme kunhan töistä pääsimme. Oli todella mukava nähdä kaipaamiaan ystäviä ja saada vähän uutta dynamiikkaa Olleksin matkakaksikkoon. Ensimmäisenä Kilkennyssä heitettiin kamat tähän mennessä varmaan parhaaseen hostelliin (Backpacker tourist hostel), josta suunnattiin vielä yksille vanhaan Kyteler's inniin. Paikassa oli upea tunnelma, eikä varmasti menoa haitannut rakkaan ystävän jälleennäkeminen...
Aamusella kierrettiin Kilkennyn mukavaa keskustaa ja käytiin shoppailemassa (sieltäkin kun löytyi Tk-Max!). Turistikohteena löydettiin puolikuuluissa Kilkennyn linna, joka ilmeisesti oli keskiaikaista perua. Paikkaa oli sittemmin rempattu muutamaan otteeseen ja joku aristokraatti oli päättänyt saattaa linnan enemmän chateau-tyyppiseksi rikkaiden huvilaksi. Paikka oli siis hieman aiemmin nähdyn Belvedier housen oloinen paikka, josta löytyi ties mitä vetäytymishuoneita (ruuansulatteluun). Tilukset paikalla olivat upeat, lääniä löytyi silminkantamattomiin. Lenkkikuumehan siinä iskee. Iltasella käytiin vielä juttelemassa muutamassa hyvässä pubissa, ja kaupungin yöelämästä jäi muutenkin hyvä kuva. Tunnelmallinen paikka kaiken kaikkiaan.
Seuraavan päivän katarsiksena käytiin kiertämässä paikalliset (historialliset) kirkot, mitkä olivat varsin vakuuttavan näköisiä. Keskustan ulkopuolella oli Irishtown, eli köyhien katolilaisten (irlantilaisten) asuinpaikka, jossa myös kuvan kirkko sijaitsi. Seuraavan katolilaisen kirkon oli puoliksi tuhonnut, kukas muukaan kuin herra Cromwell ristiretkellään. Hetkittäin tuntuu, että Cromwell tour 2009 kattaisi oikein kätevästi koko Irlannin... Kumma juttu että täällä ei oikein brittejä diggailla. Protestanttinen kirkko oli Kilkennyssäkin ihan kunnossa.
Iltapäivästä lähdettiin Dubliniin päin, ja päästiin kävelemään useampi kilometri hostellille jo ihan oikeassa sateessa. Pääsipähä Anninakin näkemään sitä autenttisinta Irlantia ;) Lauantaina näytettiin Anskulle paikkoja täällä meidän kaupungissa ja kierreltiin muutamat turistipaikat läpi. Ensimmäisenä oli huippu Bodies-näyttely (joka oli kyllä sen hintainenkin...), jossa esiteltiin ihmiskehon osasia oikeilla ruumis-malleilla. Anatomiaan pääsi vähän paremmin sisälle, niin kai se sisäänpääsymaksu pitää ottaa sijoituksena ammattiin. Myöhemmin käytiin national galleryssä, Graftonin humussa (kuva), Bewleysissä kahvilla, St. Stephen Greenillä, Porterhousessa...
Sunnuntaina oli viikonlopun päätapahtuma, eli gaelilainen jalkapallomatsi. Täällähän siis ei pelata mitään tylsiä pelejä mitä muut pelaa (paitsi rugbyä), vaan omia pelejä niin kuin gaelilaista (tästä lähin kutsun 'jalista' sokkeriksi) ja hurlingia, josta seuraavalla viikolla lisää. Oikea jalkapallo on huippulaji. Jo ensimmäisellä kerralla televisiosta nähtynä olo oli hieman surrealistinen, kun miehet potkivat ja heittelevät palloa, puolikontakti on sallittua ja päädyissä on kahdenlaiset maalit (rugby ja sokkeri) joista toisella on vahti. Päivällä oli kaksi ottelua, ykkös- ja kakkosdivisioonan finaalit, joista toisena pelinä oli huippu Kerry vs. Derry -ottelu (toki Kerryyn ihastuneena sitä kannatimme). Yleisöstä ei vaan ottanut selvää kun kannustuksena kuului pelkkä 'erry! erry!'
Sunnuntai-iltana Irlantiin eksyi myös seuraavalla viikolla apteekissa aloittava rakas ystävämme Minna, joka joutui ensimmäisen yön punkkaamaan Oisinin luona myöhäisen lennon takia. Hiukan yllätyksenä Minna pöllähti sairaalalle kahvitauolla 'hi, I'm Minna'. Alkuviikko vietettin Tullamoressa tyttöjen kiertäessä kaupungilla päivisin, kunnes Annina lähti keskiviikkona kotiin raahaten meidän ylimääräisiä tavaroita. Huh, eihän tässä itselläkään ole kuin reilu viikko jäljellä... Noh, huomenna Elainen syntysijoille, Tipperaryyn.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)